Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti turvallisuusasioihin. Tämä ilmenee kaikissa asiaan liittyvissä tutkimuksissa, mutta kuitenkin Suomen onnettomuuslukemat ovat erittäin korkeat kun niitä verrataan muihin Euroopan maihin. Esimerkiksi palokuolemien määrä on meillä korkea. Se, että saisimme myönteiset asenteet näkymään myös käytännön elämässä on kova haaste.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Lopulta kysymys on hyvin pienistä asioista ja riskien tiedostamisesta. Kun riskin tiedostaa, voi ryhtyä toimiin riskin minimoimiseksi.
Järjestämme turvallisuuteen liittyviä kursseja taloyhtiöille ja yrityksille.
LISÄTIETOJA JA TARJOUSPYYNNÖT:
Toiminnanjohtaja Veli-Matti Aaltonen
puh. 044 366 0215
emai: veli-matti.aaltonen@kaspeli.fi
Asuinkiinteistöjen turvallisuus
Tilastojen valossa koti on maailman vaarallisin paikka. Kodeissa sattuu ja tapahtuu eniten tapaturmia ja onnettomuuksia. Tämä johtuu siitä, että vaikka kodin tuleekin tuntua turvalliselta, tämä tunne saa helposti unohtamaan riskit ja siten osaltaan edesauttaa onnettomuuksien syntymistä.
Kyse ei ole pelkästään luonnonilmiöiden kaltaisista uhkista. Arjen laaja-alainen turvallisuus kannattaa huomioida monella tapaa. Kun itse tiedostaa riskit ja toimii niiden poistamiseksi, todennäköisyys onnettomuuksiin vähenee.
Esimerkiksi talvella on suotavaa hiekoittaa liukas tie, ruokaa laittaessa kannattaa kiinnittää huomiota käsien ja sormien asentoon veitsellä leikatessa jne.
Varautuminen poikkeusoloihin
Kotivara on omatoimista varautumista. Se on asia, jonka jokainen voi tehdä. Tämän lisäksi kannattaa omata paristokäyttöinen radio, taskulamppu, sekä tarkistaa, onko kodissa muuta lämmitysmuotoa, kuin sähkö.
Kotivara on vettä ja ruokaa koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi
72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan, että jokaisessa kodissa tulisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta. Tämä suositus on tehty viranomaisten ja järjestöjen kanssa yhteistyössä. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan. Näin elintarvikkeiden tuoreudesta ei tarvitse murehtia. Kotivara kannattaa koota sellaisista elintarvikkeista, joita käytät muutenkin. Mieti myös mitä ja miten voit tarvittaessa laittaa ruokaa sähkökatkon aikana. Esimerkki kotivaraan hankittavista tarvikkeista:
- juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
- tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä
- leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja
- pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä
- hilloja, soseita
- muroja, myslejä, hiutaleita
- mehuja, mehukeittoja
- huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
- kala-, liha- ja papusäilykkeitä
- lastenruokia
- pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja, valmiskastikkeita, kastikejauheita, muusijauhetta, soijarouhetta
- erityisruokavalioiselle sopivaa ruokaa
- välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä
- lemmikeille ruokaa
Kotivaraksi kannattaa varata vain sellaisia ruokia, joita käytetään normaalistikin. Näin elintarvikkeet kiertävät, eivätkä pääse vanhentumaan ja hävikkiä ei pääse syntymään
Saattaa tulla myös tilanteita, jolloin kotivaran tulee kestää pidempään, kuin kolme päivää.
Muut välttämättömyystarvikkeet
- lääkkeet
- erityisruokavalion elintarvikkeet
- tölkinavaaja
- radio ja paristot
- hygieniatarvikkeet
- vaipat yms.
- tuorekelmut, teippi, muovipurkit
- taskulamppu ja paristot
- joditabletit
- kynttilät ja tulitikut
- käteistä rahaa
- lemmikkieläinten tarvikkeet
Riskien ja uhkien ennaltaehkäisy sekä toimiminen vaaratilanteissa
Riskien tiedostaminen on ensimmäinen askel niiden ennaltaehkäisyssä. Mieti ensin – tee sitten, on vanha ja hyvä neuvo. Esimerkiksi kaikkea kodin kunnostukseen liittyvää ei kannata välttämättä tehdä itse, vaan osa töistä kannattaa jättää ammattilaiselle.
Jokaisella Suomen kansalaisella on lakisääteinen velvollisuus auttaa kykyjensä mukaan onnettomuustilanteessa. Jo hätänumeroon soittaminen tarpeen vaatiessa on auttamista.
Milloin soitat hätänumeroon 112?
- kun kohtaat hätätilanteen tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle
- kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa
Miten soitat 112
- Kiireellinen hätätilanne? Kiireellinen hätätilanne on, kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan vaarassa tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle.
- Soita 112. Hätänumeroon vastataan ”Hätäkeskus – Nödcentralen”.
- Vastaa kysymyksiin. Hätäpuhelun aikana on tärkeää kuunnella ja vastata kysymyksiin.
Pelastusviranomaisen rooli ja toimintavalmius
Pelastusviranomainen valvoo turvallisuuteen liittyvien lakien ja asetusten toteutumista, sekä antaa tarpeen vaatiessa ohjeita ja kehotuksia turvallisuuspuutteiden korjaamiseen.
Turvallisuusviestintä ja tiedottaminen
Turvallisuusviestinnän tavoitteet:
- Varmistaa ihmisten turvallisuus
- Hengen ja terveyden turvaaminen
- Onnettomuuden ja muun kriisin vahinkojen minimoiminen ja laajenemisen estäminen
- Tiedottaa palvelujen järjestelyistä
- Kansalaiset tarvitsevat tietoa palvelujen jatkumisesta ja mahdollisista poikkeusjärjestelyistä.
- Luotettava viestintä ylläpitää luottamusta ja mainetta.
- Ennakoida mahdolliset kriisit ja valmistautua niihin hyvissä ajoin
Paras tapa ennakoida ja estää onnettomuudet on tunnistaa ne hyvissä ajoin.