Ansiomitalit
Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto myöntää liiton ansiomitalin ja ansioristin sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansiomitalin. Muut Keskusjärjestön ansiomerkit myöntää SPEK liiton esityksestä.
Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto myöntää
- Palvelusvuosimerkit
- VPK koulutustunnusmerkit
- Harrastusmerkit
Ansiomitaliohjesääntö
1§
Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton ansiomitali on emaloimalla messingistä valmistettu pyöreä mitali jossa kuviona on liekit ja vesi, joiden yläpuolella Kymen läänin vaakuna. Mitalia kannetaan 31 mm leveässä satiininauhassa jossa on pystysuunnassa saman levyiset väriraidat, väreinä punainen – sininen.
2§
Ansiomitali myönnetään tunnustukseksi vähintään kymmenen (10) vuotta jatkuneesta ansiokkaasta, nuhteettomasta ja uutterasta työstä palontorjunnan hyväksi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. (Nuoriso-osaston palvelusaikaa ei oteta huomioon) Ansiomitali voidaan antaa myös tunnustuksena esimerkillisestä kunnostautumisesta tai erityisen ansiokkaasta toiminnasta palo- ja pelastustoimen hyväksi riippumatta palvelusajan pituudesta. Erikoistapauksissa liiton hallitus voi myöntää ansiomitalin myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan ulkopuolella palontorjuntatyössä toimiville henkilöille.
3§
Esityksen ansiomitalin myöntämisestä voi tehdä liiton hallitukselle valtion pelastusviranomainen, kunnan pelastusviranomainen, kunnan pelastushallintoa hoitava lautakunta, liiton jäsenpalokunta tai liiton hallituksen jäsen. Ansiomitalista suorittaa hallituksen vahvistaman lunastushinnan sen esittäjä, mikäli liiton hallitus ei ansiomitalia myöntäessään joissain erityistapauksissa päätä olla perimättä lunastushintaa. Ansiomitaliesitys tulee tehdä sitä varten tehdylle lomakkeelle. Esitys on toimitettava liiton hallitukselle hyvissä ajoin ennen luovuttamista.
4§
Ansiomitalin myöntää liiton hallitus tai kiireellisissä tapauksissa sen työvaliokunta. Myönnetyistä mitaleista pidetään luetteloa. Ansiomitalin luovutushinnan päättää liiton hallitus.
5§
Ansiomitalin saajalle annetaan myös omistuskirja.
6§
Ansiomitalia kannetaan takin vasemmanpuoleisessa rintapielessä noudattaen niitä yleisiä ohjeita, mitä kunniamerkkien kantamisesta on valtakunnallisesti olemassa.
7§
Oikeus liiton ansiomitalin kantamiseen voidaan liiton hallituksen päätöksellä peruuttaa, jos ansiomerkin saanut henkilö on merkkiä kantaessaan käyttäytynyt sopimattomasti tai toiminut liiton tarkoitusperien vastaisesti.
8§
Tähän sääntöön voi liiton hallitus tarvittaessa tehdä lisäyksiä tai muutoksia.
Ansioristiohjesääntö
1§
Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton Ansioristi on emaloimalla tehty ansioristi, jossa keskellä on Kymen läänin vaakuna ja ristin sakaroissa liekkikuviot. Ristiä kannetaan satiininauhassa jossa on pystysuunnassa väriraidat, väreinä punainen – musta – punainen, sininen – valkoinen – sininen.
2§
Ansioristi myönnetään tunnustukseksi vähintään kaksikymmentä (20) vuotta (lasketaan kun on täyttänyt 18v, nuoriso-osaton toimintaa ei lasketa) jatkuneesta ansiokkaasta, tuloksellisesta toiminnasta pelastustoiminnan hyväksi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Ansioristi voidaan antaa myös tunnustuksena esimerkillisestä kunnostautumisesta tai erityisen ansiokkaasta toiminnasta palo- ja pelastustoimen hyväksi riippumatta palvelusajan pituudesta. Erikoistapauksissa liiton hallitus voi myöntää ansioristin myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan ulkopuolella palontorjuntatyössä toimiville henkilöille.
3§
Esityksen ansioristin myöntämisestä voi tehdä liiton hallitukselle valtion pelastusviranomainen, kunnan pelastusviranomainen, kunnan pelastushallintoa hoitava lautakunta, liiton jäsenpalokunta tai liiton hallituksen jäsen. Ansiorististä suorittaa hallituksen vahvistaman lunastushinnan sen esittäjä, mikäli liiton hallitus ei ansiomitalia myöntäessään joissain erityistapauksissa päätä olla perimättä lunastushintaa. Ansioristiesitys tulee tehdä sitä varten tehdylle lomakkeelle. Esitys on toimitettava hallitukselle hyvissä ajoin ennen luovuttamista.
4§
Ansioristin myöntää liiton hallitus. Myönnetyistä ansioristeistä pidetään luetteloa. Ansioristin luovutushinnan päättää liiton hallitus.
5§
Ansioristin saajalle annetaan myös omistuskirja.
6§
Ansioristiä kannetaan takin vasemmanpuoleisessa rintapielessä noudattaen niitä yleisiä ohjeita, mitä kunniamerkkien kantamisesta on valtakunnallisesti olemassa.
7§
Oikeus liiton ansioristin kantamiseen voidaan liiton hallituksen päätöksellä peruuttaa, jos ansiomerkin saanut henkilö on merkkiä kantaessaan käyttäytynyt sopimattomasti tai toiminut liiton tarkoitusperien vastaisesti.
8§
Tähän sääntöön voi liiton hallitus tarvittaessa tehdä lisäyksiä tai muutoksia.
Harrastusmerkkisääntö
1 §
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön alueellisen jäsenliiton hallitus tai sen valtuuttama toimielin jakaa palokuntayhdistysten ehdotuksesta niiden toimiville jäsenille tunnustukseksi uutterasta palokuntatyöstä harrastusmerkin, joka annetaan:
a) III luokan harrastusmerkkinä 50 tunnin palokuntatyöstä,
b) II luokan harrastusmerkkinä 200 tunnin palokuntatyöstä,
c) I luokan harrastusmerkkinä 400 tunnin palokuntatyöstä,
d) Valioluokan harrastusmerkkinä 800 tunnin palokuntatyöstä,
e) Ansioluokan harrastusmerkkinä 1500 tunnin palokuntatyöstä,
f) Erityisansioluokan harrastusmerkkinä 3000 tunnin palokuntatyöstä,
g) Suurluokan harrastusmerkkinä 5000 tunnin palokuntatyöstä sekä
h) Mestariluokan harrastusmerkkinä 10000 tunnin palokuntatyöstä.
Suurluokan tai mestariluokan harrastusmerkki voidaan myöntää tunnustuksena erittäin merkittävästä pitkäaikaisesta osallistumisesta vapaaehtoiseen palokuntatyöhön toimintaan käytetystä tuntimäärästä riippumatta.
2 §
a) III luokan harrastusmerkkinä on kuparinen letkukieppi, jossa on ristikkäin suihkuputki ja tulisoihtu (vaihtoehtoisesti voidaan merkkiin lisätä suihkuputken ja tulisoihdun väliin kirjaimet ”VPK”, ”FBK”, ”TPK” tai ”IBK”) ja luokkatunnuksen numero III. Liitin, suihkuputki ja soihdun tuli ulkonevat kiepistä. Letkukiepin halkaisija on 30 mm.
b) II luokan harrastusmerkissä on luokkatunnuksena numero II, ja itse merkki on hopean värinen.
c) I luokan harrastusmerkki on kullanvärinen ja luokkatunnuksena on numero I. Suihkuputki, tulisoihtu ja kirjaimet ovat emaloidut.
d) Valioluokan harrastusmerkki on edellisen kaltainen, mutta luokkatunnuksena siinä on ranskanlilja.
e) Ansioluokan harrastusmerkki on edellisen kaltainen, mutta luokkatunnuksena siinä on tammenlehvä.
f) Erityisansioluokan harrastusmerkki on edellisen kaltainen, mutta luokkatunnuksena siinä on laakeriseppele.
g) Suurluokan harrastusmerkki on kokonaan punaiseksi emaloitu, luokkatunnus S (vaihtoehtoisesti voidaan merkkiin lisätä suihkuputken ja tulisoihdun väliin kirjaimet ”VPK”, ”FBK”, ”TPK” tai ”IBK” kullanvärisinä). Kiepissä kullanvärinen reunus. Sitä kannetaan 30 mm levyisessä nauhassa, jonka vihreällä pohjalla on 2 mm keltaiset pystyjuovat 5 mm välein.
h) Mestariluokan harrastusmerkin letkukiepin halkaisija on 35mm, se on kokonaan punaiseksi emaloitu, luokkatunnuksena palokuntatähti (vaihtoehtoisesti voidaan merkkiin lisätä suihkuputken ja tulisoihdun väliin kirjaimet ”VPK”, ”FBK”, ”TPK” tai ”IBK” kullanvärisinä) . Kiepissä kullanvärinen reunus. Sitä kannetaan 30 mm levyisessä nauhassa, jonka vihreällä pohjalla on 2 mm keltaiset pystyjuovat 5 mm välein. Nauhalaatan nauhaan kiinnitetään tunnukseksi kullanvärinen palokuntatähti.
3 §
Palokuntayhdistyksen hallitus tekee ehdotuksen harrastusmerkeistä kirjallisesti liitolle vähintään kuukautta ennen luovutustilaisuutta. Ehdotuksesta on selvittävä merkinsaajan nimi, harrastustuntimäärä sekä aika, jonka kuluessa tuntimäärä on saavutettu. Harrastustunteja laskiessa on huomioitava:
a) Palokuntayhdistys voi tehdä harrastusmerkkiehdotuksensa vain jäsentensä niistä harrastustunneista, jotka on tehty sen tai jonkin muun palokuntayhdistyksen jäsenyydessä. Harrastustunteja kertyy toiminnasta yhdistyksen kaikissa alaosastoissa.
b) Palokuntayhdistyksen jäsenten harrastustunteja laskettaessa käytetään harrastusmerkkisääntöjä tässä esitetyllä tavalla soveltaen.
c) Harrastustunneiksi voidaan laskea hälytystoimintaan, koulutukseen, muonitukseen, leireihin, kilpailuihin, hallinnon kokouksiin, varainhankintaan, valistustoimintaan sekä em. valmisteluihin käytetty todellinen aika. Leiritoimintaan kuluneesta ajasta lasketaan kahdeksan tuntia vuorokautta kohti tai koulutus-, muonitus, tms. toimintaan käytetty aika.
d) Niistä tunneista, joista maksetaan rahallista korvausta, ei harrastustunteja saa laskea.
e) Pelastusalan järjestöjen, joihin palokuntayhdistys suoraan tai välillisesti kuuluu, kokouksiin käytetystä ajasta lasketaan puolet harrastustunneiksi.
f) Harrastustunneiksi ei saa laskea:
-valmentautumista urheilukilpailuihin,
-osallistumista palokuntayhdistyksen järjestämiin viihdytys ja virkistystilaisuuksiin, kuten kerhoiltoihin, retkeilyihin, jne.
-varallaoloon käytettyä aikaa.
g) Mikäli edellä mainittuihin tilaisuuksiin sisältyy koulutus- ja kilpailutoimintaa, saadaan harrastustunneiksi laskea näihin käytetty aika.
h) Palokuntayhdistyksessä, jossa aikaisemmin ei ole merkitty harrastustunteja muistiin, hyväksytään harrastustunnit vain siitä lähtien, kun kirjanpito niistä on aloitettu. Jos on olemassa muunlaista kirjanpitoa, saadaan harrastustunnit niiden mukaan laskea taannehtivasti enintään viideltä (5) vuodelta.
i) Palokuntayhdistyksen on pidettävä harrastustuntikirjaa ja kortistoa sekä harrastusmerkkien saajista luetteloa ja vastattava siitä, että merkinnät ovat oikein ja totuudenmukaisia.
j) Palokuntayhdistyksen puheenjohtajalle, palokunnanpäällikölle, varapäällikölle, koulutuspäällikölle, osaston johtajalle, palokuntayhdistyksen sihteerille, palokuntayhdistyksen rahastonhoitajalle tms. voidaan lisäksi palokuntayhdistyksen hallituksen päätöksellä vahvistaa enintään 50 tuntia vuodessa suunnitteluun, dokumentointiin tms. valmistelutyöhön käytetystä ajasta.
k) Pelastusliiton on luetteloitava harrastusmerkkien saajat, mistä syystä palokuntayhdistysten on ilmoitettava toiminnanjohtajalle harrastusmerkkiluetteloon tulleet muutokset heti muutoksen tapahduttua.
4 §
Palokuntayhdistys maksaa jäsentensä harrastusmerkit. Saadessaan seuraavan luokan harrastusmerkin, luovuttaa saaja edellisen luokan merkin palokuntayhdistykselleen. Tässäkin tapauksessa on asiasta ilmoitettava liitolle.
5 §
Harrastusmerkkiä kannetaan palokuntapuvussa oikean rintataskun kohdalla. Vain yhtä harrastusmerkkiä käytetään kerrallaan. Suur- ja mestariluokan harrastusmerkkiä kannetaan palokuntapuvussa vasemman rintataskun kohdalla, kuten kunniamerkkiä. Mikäli kantajalla on muitakin nauhassa kannettavia ansio tai kunniamerkkejä, kannetaan suur- tai mestariluokanluokan harrastusmerkkiä äärimmäisenä vasemmalla.
6 §
Suur- ja mestariluokan harrastusmerkin myöntää harrastustuntien perusteella pelastusalan liiton hallitus ja erityisten ansioiden perusteella Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallitus.
Mestariluokan merkit jaetaan alueellisessa tai valtakunnallisessa jakotilaisuudessa.
Tarkempia tietoja harrastusmerkeistä ja sääntöjen soveltamisesta saa pelastusalan liitoilta tai Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:stä.
Nämä säännöt on hyväksytty Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallituksen kokouksessa 15.12.2000.
Palveluvuosimerkkisäännöt
Palvelusvuosimerkkejä jaetaan palokunnan palvelusvuosien perusteella. Merkkejä voidaan jakaa viiden vuoden välein. 5 – ja 10 – vuoden palvelusvuosimerkit ovat pronssin värisiä. 15 – ja 20 – vuoden palvelusvuosimerkit ovat hopean värisiä. 25 vuodesta ja useammasta palvelusvuodesta annettavat merkit ovat kullan värisiä.
Merkkejä ei tarvitse anoa. Tilaukset merkeistä lähetetään pelastusliiton toimistoon.
Vain yhtä palvelusvuosimerkkiä pidetään kerrallaan. Palvelusvuosimerkki kiinnitetään oikean rintataskun yläpuolelle keskelle, tai useamman samassa paikassa pidettävän merkin ollessa kyseessä äärimmäiseksi vasemmalla.
SPEK ansiomerkkisääntö
Voit ladata tästä SPEK ansiomerkkisäännön.
Lomakkeet ansiomerkkien hakemiseen: